Ihmisen hyvinvointi on unen, liikunnan ja ruuan tasapainoa. Ne vaikuttavat toisiinsa ja kaikki ovat yhtä tärkeitä. Ruoka on se hyvinvoinnin osa-alue, joka antaa ihmiselle energiaa. Siksi on tärkeää miten ja mitä syömme.
Ihminen tekee keskimäärin 350 ruokaan liittyvää valintaa/päätöstä, joka päivä, seitsemän päivää viikossa. Suurin osa näistä päätöksistä on tiedostamattomia, mutta jokainen päätös vaikuttaa siihen miten jaksamme ja miten voimme. Yksittäisen ruoka-aineen vaikutus jaksamiseen ei ole niin merkittävä, vaan kyse on tasapainoisesta syömisestä oman kehon ja ympäristön kanssa. Paremman vireystilan ja jaksamisen kannalta on tärkeää, että ihmisellä on tasainen ruokailurytmi, oikea annoskoko, energiaravintoaineiden oikea tasapaino ja laatu. Ruokailutottumusten muutos on vaikeaa. Yli 95% ihmisistä epäonnistuu tekemään pysyvän muutoksen ruokailutottumuksiin. Kiireisessä arjessa usein päädytäänkin ostamaan/valitsemaan samoja ruokia kuin ennenkin. Vanhoista tavoista poisoppiminen on yksi uuden oppimisen este. Toinen yleinen syy miksi ihminen ei kykene tekemään pysyvää muutosta, on yksipuoliset tai kalorimäärältään liian alhaiset dieetit. Pysyvä muutos ei onnistu ellei nauti ruuasta ja ellei ihminen tunne jaksavansa paremmin.
Työpaikat voivat tukea ihmisiä syömään paremmin niin, että heidän ruokailutottumuksensa tukevat jaksamista. Kuitenkaan työpaikat eivät voi tehdä muutosta yksilön puolesta vaan lopullinen vastuu on aina yksilöllä. Työpaikat voivat tukea hyvän ruuan saatavuuden helpottamisella. Ravitseva glykeemiseltä kuormaltaan oikeanlainen aamiainen, ravitsevat ja tasapainoiset lounaat, joissa myös annoskoon määrittäminen on mahdollisimman helppoa ja ehkä kaikkein tärkein on ravintoarvoiltaan maistuvien välipalojen saatavuus.
Edellisten lisäksi työpaikat voivat vielä erikseen tukea ihmisiä, jotka haluavat tehdä oikeasti pysyvän muutoksen ruokailutottumuksiinsa. Teknologia mahdollistaa uusia tehokkaampia muutosta tukevia valmennuspalveluita. Esimerkiksi ViaEsca valmennuksissa 70% ihmisistä ovat kyenneet tekemään pysyvän muutoksen ruokailutottumuksiinsa, kun tyypillinen onnistumisprosentti on ollut 5%. Tärkeintä on yksilön halu, yritysten tuki ja uusien tehokkaampien keinojen hyödyntäminen.