Palauttava uni

Unen merkitys terveydelle

Uni, lepo ja palautuminen ovat aivojen elinehto. Vaikka tinkisit muusta, älä tingi unesta. 

Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtoo aivoissa soluja kuin vuorovesi rantaviivaa. Unitilan, niin luontaisen unen kuin nukutuksen aikaisen tajunnantilankin, aikana aivo-selkäydinneste pääsee huuhtelemaan soluvälitiloja syvemmältä kuin valvetilan aikana ja kuljettaa solujen aineenvaihdunnan kuona-aineet pois. Siten voidaan sanoa, että uni puhdistaa aivot.

Univaje puolestaan heijastuu myös ruokailutottumuksiin ja altistaa lihomiselle. Myös muiden terveysriskien todennäköisyys kasvaa. Unenpuute voi olla vauhdittamassa verenpainetaudin syntyä, ja liian korkean verenpaineen tiedetään olevan aivoverenkiertohäiriöiden suurin riskitekijä. Liian vähäinen yöuni ja siitä seuraava väsymys sekoittavat nälän tunteen ja saavat syömään tarvetta enemmän, mieliteot kohdistuvat erityisesti hiilihydraatteihin ja rasvaan. Tämä johtuu siitä, että univaje vaikuttaa elimistössä ruokahalua säätelevien hormonien toimintaan. Tällöin etenkin iltapäivän ja illan tunnit ovat riskialttiita napostelun ja ahmimisen kannalta. On tutkittu, että erityisesti syvän unen vaje lihottaa. Syvää unta nukutaan yleensä alkuyöstä.

Ruokailun kannalta hyvää unta voidaan vaalia sillä, että ruokailurytmi pidetään säännöllisenä ja annokset kootaan niin, että verensokeri ja vireystila pysyvät hyvänä koko päivän. Tämä otetaan ViaEsca-ohjelmassa huomioon. 

Liikunnan osalta on syytä ottaa huomioon, että korkeasykkeistä liikuntaa ei kannata harrastaa liian lähellä nukkumaanmenoa, sillä se pitää vireystilaa yllä vielä pitkään harjoituksen jälkeen. Kevyt liikunta jonkun verran ennen nukkumaan menoa tai mikä tahansa liikunta aiemmin päivällä/illalla on kuitenkin hyväksi unelle. 

Suositusmäärä unta aikuiselle on 6-9 tuntia yössä, mieluiten keskimäärin 7,5 tuntia.